KIRJAROVIO #26 — PENTTI LINKOLA

Pentti Linkola (1932–2020) oli yksi suomalaisen kulttuurihistorian ristiriitaisimmista, kiistellyimmistä ja omalaatuisimmista hahmoista. Hänet muistetaan usein provokaatioista, synkistä tulevaisuudenvisioista ja tinkimättömästä luonnonsuojelusta, mutta harvemmin kirjailijana ja esseistinä, jonka tekstit käsittelivät luonnon, teknologian, modernisaation, pyhyyden ja ihmisen sisäisen köyhtymisen kysymyksiä poikkeuksellisella voimalla.

Tässä jaksossa keskustelemme Linkolasta laajemmin. Käsittelemme hänen suhdettaan suomalaisiin metsiin, erämaihin, metsäteollisuuteen, moderniin yhtenäiskulttuuriin, syväekologiaan ja ajatukseen luonnosta pyhänä todellisuutena, jota ihminen ei koskaan täysin omista.

Pohdimme myös, miksi Linkolan tekstit tuntuvat nykyään paikoin enemmän diagnooseilta kuin mielipiteiltä ja miksi Linkolan töitä tunnetaan huonommin kuin hänen provokatiivisia heittojaan.

Keskustelemme lisäksi Linkolan kirjallisesta tyylistä, hänen “aggression taiteestaan”, suhteestaan kansallismytologiaan, biofiliaan, metsän teologiaan sekä ajatuksesta erämaasta tuntemattoman, viimeisenä alueena.

Miksi Pentti Linkola edelleen "vaivaa" Suomea tavalla, johon harva kirjailija tai ajattelija on pystynyt.

Olavi Paavolainen (1903–1964) kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joiden ympärillä keskustelu ei ole koskaan täysin päättynyt. Häntä on pidetty modernistina, opportunistina, eurooppalaisena kosmopoliittina, esteetikkona, kulttuuripessimistinä, journalistina, aikansa hermolla eläneenä tarkkailijana ja toisinaan myös miehenä, joka meni liian lähelle aikansa vaarallisimpia virtauksia ymmärtääkseen niitä sisältäpäin. Juuri siksi hänen tuotantonsa kestää edelleen lukemista tavalla, johon hyvin harva 1930-luvun suomalainen kirjallisuus pystyy.

Tässä Kirjarovion jaksossa sukellamme Paavolaisen elämään, tuotantoon ja aikakauteen poikkeuksellisen perusteellisesti. Keskustelun keskiössä ovat erityisesti Nykyaikaa etsimässä, Kolmannen valtakunnan vieraana, Risti ja hakaristi, Lähtö ja loitsu sekä sodanjälkeinen Synkkä yksinpuhelu. Samalla käsittelemme sitä, miksi Paavolainen oli Suomessa niin poikkeuksellinen hahmo: hän pyrki analysoimaan ilmiöitä, joita täällä ei vielä kunnolla edes ymmärretty. Siinä missä moni näki jazzin, elokuvan, massaliikkeet tai totalitarismin pelkkinä ajan muoti-ilmiöinä, Paavolainen yritti nähdä niiden alla tapahtuvan syvemmän muutoksen.

Erityisen keskeiseksi nousee Paavolaisen suhde 1930-luvun Saksaan. Kolmannen valtakunnan vieraana ei ole jälkiviisas tuomio eikä propagandateos, vaan kuvaus hetkestä, jolloin Euroopan tulevaisuus ei ollut vielä ratkennut. Paavolainen tarkastelee Nürnbergin puoluepäiviä, massarituaaleja, uuspakanallista estetiikkaa ja uuden ihmisen ideaa tavalla, joka herätti ristiriitoja jo omana aikanaan. Myöhemmässä Risti ja hakaristi -teoksessa hän siirtyy vaikutelmista tarkempaan analyysiin ja alkaa hahmottaa totalitarismia myös uskonnollisena ja myyttisenä ilmiönä.

Keskustelemme laajasti myös Lähtö ja loitsu -teoksesta, joka on samalla sekä matkakirja että yritys saada etäisyyttä Euroopan kriisiin. Paavolaisen Etelä-Amerikka ei ole pelkkä eksoottinen näyttämö, vaan paikka, jossa hän tarkastelee modernia maailmaa toisen mantereen kautta. Rio de Janeiro, Buenos Aires, Paraná-joki, suomalainen Nueva Finlandia -siirtokunta sekä jesuiittojen Missiones muodostavat yhden suomalaisen kirjallisuuden erikoisimmista kokonaisuuksista.

Aiemmassa ERIKOISJAKSOSSA on myös haastattelu kirjailija ja elämäkerturi Panu Rajalan kanssa. Keskustelemme Paavolaisesta ihmisenä, kirjailijana ja kulttuurivaikuttajana sekä siitä, miksi hänen ympärilleen syntyy edelleen niin paljon tulkintoja, ristiriitoja ja kiinnostusta.

Kirjarovio löytyy myös osoitteesta www.kirjarovio.com sekä Facebookista ja Instagramista. Jos haluat tukea podcastin tekemistä, voit tehdä sen Buy Me a Coffeen kautta.

Jakso on nyt kuunneltavissa.

Kirjarovion toisessa erikoisjaksossa käsittelemme Olavi Paavolaista yhdessä kirjailija ja elämäkerturi Panu Rajalan kanssa.

Jaksossa käymme läpi Paavolaisen elämää, hänen keskeisiä teoksiaan, sekä hänen asemaansa suomalaisessa kulttuurihistoriassa. Keskustelussa tarkastellaan myös elämäkerran kirjoittamista lajina ja sitä, miten kirjailijan elämä ja tuotanto asettuvat samaan kokonaisuuteen.

Haastattelussa Rajala avaa omaa suhdettaan Paavolaiseen sekä elämäkertatyön prosessia.

Keskustelujakso Paavolaisesta saatavilla pian!