Sosiaalipolitiikka ja ylipäätään “sosiaalisen” piirin kehittyminen ovat olleet keskeinen osa hyvinvointivaltion rakentumista pitkällä aikavälillä. Sosiaalisen kysymyksiin ja keskusteluihin sosiaalipolitiikan instituutioista, käytännöistä ja ratkaistavista ongelmista on vahvasti liittynyt myös kontrollin teema - sosiaalipolitiikan kautta on harjoitettu ohjausta, valvontaa ja myös jaettu rankaisuja, joiden kohteena työväestöllä on ollut keskeinen asema. Sosiaalisen piiri ja kontrolli ovat olleet osa myös työväenliikkeen omaa toimintaa, jossa on niin ikään käyty keskustelua ihanteellisesta toimijasta pyrkien samalla kehittämään työväkeä toivottuun suuntaan.

Tässä ensimmäisen kauden viimeisessä jaksossa tarkastelemme sosiaalipolitiikkaa kontrollin näkökulmasta. Kuinka sosiaalipolitiikan kautta on valvottu, ohjattu ja jopa rankaistu? Kenelle kontrolli on suunnattu, ja millä tavoin? Pohdimme myös, miten hyvinvointivaltion rakentuminen vaikutti kontrollin muotoihin, ja kysymme, ketkä ovat olleet kontrollin kohteena eri aikoina – ja ketkä sen toteuttajina. Keskustelemme myös siitä, mihin elämänalueisiin sosiaalipoliittinen kontrolli on kohdistunut – työhön, kotiin, vapaa-aikaan – ja pohdimme, onko kontrollia ollut mahdollista vastustaa. Keskustelu painottaa työväentutkimuksen näkökulmia ja liikkuu pitkällä aikavälillä ulottuen myös nykykeskusteluun.

Asiantuntijat: Leena Enbom ja Sakari Saaritsa

Haastattelija: Elina Hakoniemi

Miksaus: Jussi Lahtinen

Lähteet:

Enbom, Leena (2014): Työväentalolle vai seurahuoneelle? Työväen vapaa-ajantoiminta, politiikka ja vastarinta 1920- ja 1930-lukujen tehdasyhdyskunnassa. THPTS.

Enbom, Leena (2023): The working poor: labour strategies of erlfare recipients in Helsinki 1890-1970. University of Helsinki.

Saaritsa, Sakari (2003): Kerjäläisyys sosiaaliturvajärjestelmänä. Teoksessa Saaritsa, Sakari & Teräs, Kari (toim.): Työväen verkostot. Väki voimakas 16, THPTS, 235-265.

Saaritsa, Sakari & Selin, Sinikka (toim.) (2016): Työväki ja sivistys. Väki voimakas 29, THPTS.

Suomen sisällissota päättyi keväällä 1918, mutta sen vaikutukset näkyivät Suomen eri alueilla vielä pitkään sodan jälkeenkin. Sisällissodan voittaneet valkoiset tunsivat epäluuloa sodan hävinneitä punaisia kohtaan, ja niinpä punaisiin kohdistettiin erilaisia kontrollointitoimenpiteitä. Punaisten tarkkailu oli laaja-alaista ja sitä harjoittivat esimerkiksi suojeluskunnat, työnantajat ja seurakunnat.

Tässä jaksossa pohditaan mitä merkitystä paikallisuudella oli sisällissodan jälkeisessä Suomessa harjoitetussa työväen kontrollissa. Olivatko paikkakuntien väliset erot suuria kontrollin harjoittamisessa? Entä oliko kontrollin muodoissa merkittäviä eroja eri alueiden välillä? Keskustelussa vertaillaan kontrollin muotoja etenkin pohjoisen ja eteläisen Suomen paikkakuntien välillä.

Asiantuntijat: Ulla Aatsinki ja Marko Tikka

Haastattelija: Anna Laakkonen

Miksaus: Jussi Lahtinen

Lähteet:

Ulla Aatsinki. Pohjoisen valkoinen kontrolli ja vapaussodan jatkuvuus työväestön arjessa. Teoksessa: Valvottu ja kuritettu työläinen (2020)

Marko Tikka. Tarkkailtu Suomi. Valtiollisesti epäluotettaviin kohdistettu sisäinen valvonta ja tiedonkeruu sisällissodan jälkeisinä vuosina. Teoksessa: Valvottu ja kuritettu työläinen (2020)

Valtiollisesta poliisista kehittyi merkittävä kontrollipolitiikan toteuttaja ja vallankäyttäjä sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Etsivän Keskuspoliisin (EK), myöhemmin Valtiollisen poliisin (Valpo), valvonta kohdistui erityisesti Suomessa kielletyn kommunistisen puolueen jäseniin ja sellaisiksi epäiltyihin henkilöihin. Poliittinen kontrolli kärjistyi 1930-luvun kommunistilakien myötä ja tiukkeni entisestään Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 1939. Valvonnan piiriin joutui yhteiskunnan jokaiseen kerrokseen kuuluneita ihmisiä – jatkosodan aikana jopa kuusi SDP:n kansanedustajaa, ns. kuutoset, pidätettiin ja tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen. Moskovan välirauhan myötä vuonna 1944 vasemmistolaisten poliittinen valvonta päättyi, ja Suomen kommunistinen puolue sai lailliset toimintaoikeudet.

Tässä jaksossa syvennymme Suomen valtiollisen poliisin, EK-Valpon, toimintaan ja sen harjoittamaan poliittiseen kontrolliin. Millä keinoilla valtiollinen poliisi toteutti valvontaa, ja keihin se erityisesti kohdistui? Miten epäiltyjen sukupuoli vaikutti heidän asemaansa ja kontrollin muotoihin? Pohdimme myös valvonnan tulkinnanvaraisuutta sekä EK-Valpon laajaa autonomiaa – miten poliisin toiminta pysyi virallisen sääntelyn ulkopuolella ja millaisia seurauksia sillä oli?

Lisäksi tarkastelemme historiapolitiikan merkitystä aiheen tutkimuksessa. Miten valtiollisen poliisin toiminnasta on eri aikoina puhuttu – tai oltu puhumatta? Ja mihin kansallisiin ja kansainvälisiin ilmiöihin se on linkittynyt?

Asiantuntijat: Piia Vuorinen, Tiina Lintunen ja Ville Okkonen

Haastattelija: Pete Pesonen

Miksaus: Jussi Lahtinen

Lähteet:

Okkonen, Ville ja Tiina Lintunen: Valpon valvomat : eduskuntaryhmä kuutosten tapaus Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2023.

Vuorinen, Piia: Valtiolle vaaralliset naiset : valtiollinen poliisi, valvonnan arki ja sukupuoli Suomessa 1919–1944. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2023.